GOLF
Olipa kesä. Pakko myöntää itselleen, että liikaa kaikkea jopa. No, pelaan siis golfia ja se, jos mikä, on aikaa vievä harrastus. Mutta sehän ei siis ole huono asia, siksi sitä pelataankin, että se on hyvä tapa viettää aikaa. En päässyt tavoitteeseeni, joka oli peleta händäri-tasolla 18. Halusin siis laskea tasoitustani, sen on nyt luokkaa 22. Ongelmaa on piisannut selän kanssa. Varon sitä vaistomaisesti koko ajan, minkä takia svingi jää kesken. En siis lyö niin sanotusti "läpi". Siitä seuraa helposti slaissia ja vaikka mitä. No, pohdin asiaa koko kesän ja pikkuhiljaa sain aivoni uskomaan, että ei auta mitään varoa, senkun päästää vaan menemään kaikessa rauhassa. Ja kas! Ihan loppukaudesta aloin saada lyöntiä kohdilleen ja tulos parani dramaattisesti. Näyttää lupaavalta ja odotukset ensi kesälle ovat hyvät. Talvella käydään kavereiden kanssa vielä Espanjassa viikko pelaamassa, joten siellä pääsee testaamaan ja hieromaan svingiä vielä kohdilleen.

- Useimmat ihmiset valittavat, että se ja tämä ja tuo vie niin ja näin paljon aikaa. Mihin teillä on koko ajan kiire? Eläkää välillä hetkessä. Ottakaa juuri tämä hetki ja kuunnelkaa sitä.

PURJEHDUS
No niin, sitten on purjevene. Kieltämättä se vaatii hoitoa ja huolenpitoa. Mutta se antaa niin paljon, että vaikea ajatus olis olla ilman. Toki on valittava kauniilla säällä, menenkö pelaamaan vai golfia vai kohtaanko meren ja aaltojen pärskeet? Oikeasti nämä on ihan mukavasti sovitettavissa keskenään. Vene on vähän kuin mökki tai terassi, se on jopa kaveri ja paikka, missä voi rauhoittua ja keskittyä. Lisäksi teen veneen kanssa lomamatkaa, voin olla poissa niin kauan, kuin haluan. Parin päivän reissu saareen tai johonkin satamaan, on jo hyvä irtautuminen. Purjehtia voi vähän huonommassakin säässä ja hassua, että aika usein, kun maissa on huono sää, merellä on ihan toisin.

- Purjehtiminen on tasapainoa luonnon kanssa. On aina yhtä suuri ihme, kun purjevene liikkuu tuulen voimalla kauniisti ja vahvasti. Meren voiman vaikutusta mieleen on vaikea selittää.

PURJELENTO
No niin, lisää hulluutta. Lisää nautintoa. Lisää haasteita.
Päätin tuossa puolitoista vuotta sitten aloittaa purjelennon menemällä teoriakursseille ja kesällä itse lentotoiminnan. Kesä 2015 oli hyvin tuulinen ja omien ja opettajan aikataulujen mukaan, kun mentiin, sain puolet lento-oppitunneista suoritettua. Toinen puoli lennettiin sitten tänä kesänä ja sain kuin sainkin lupakirjan kokonaisuudessaan suoritettua loppusyksystä. Nyt odottelen lupakirjan saapumista postissa. Olen vähän ylpea itsestäni, kun sain sen tehtyä. Tässä ei olla niitä nuorimpia, joten ei  mikään itsestään selvyys. Lentokoneen hallinta on haasteellista.

ENSI KESÄ
Miten tässä nyt sitten pitäisi kesänsä järjestää, kun nuo kaikki kolme harrastusta tosiaan vievät paljon aikaa ja kaikkeen ei ole mahdollisuutta ainakaan aktiivisesti varmaankaan? Golf ja purjehdus ovat joka tapauksessa elämässä ja vahvasti. Lentämisen suhteen täytyy olla vähän varauksellisempi. Suoritin lupakirjan alunperin aika paljon sen takia, että halusin sen kokemuksen ja koska olen aina ollut lentokoneista ja lentämisestä kiinnostunut, olenhan suorittanut varusmiespalveluksen Ilmavoimissa, teknillisellä puolella, apumekaanikkona. Siellä tuli rävellettyä lentokoneita.
Varmaankin teen niin, että pyrin lentämään jonkin verran eli muutamana päivänä kesässä. Seuraavana olisi edessä yksipaikkaisen koneen tyypit eli koneen ominaisuuksien opiskelu ja sitten lentämään opettajan valvonnassa. Yksipaikkaiset koneet on aina askel hienompaan kokemukseen ja elämykseen. Yksinlennot oli jo kaksipaikkaisella koulutuskoneella hieno elämys. Koulutukseen kuuluu kymmenen yksinlentoa ennen loppukoetta, joka on siis lento valvovan opettajan kanssa.

Syysmietteitä tuli kerrottua pitkästä aikaa.
Seuraavassa mietteessä ajattelin kertoa selkäongelmista.