Salsaharrastus se vaan jaksaa hyvin. Käyn monella tunnilla viikossa edelleen ja tietysti opin koko ajan kovaa vauhtia. Nyt on takana pari kuukautta ahkeraa treeniä. Vielä en ole siinä tilanteessa, että uskaltaisin mennä klubeille tanssittamaa tyttösiä. Mutta lähellä se on. Tavoitteena on, että ytimeen tallentuu sopivasti liikkeitä ja sarjoja siten, että tiedän aina, mitä seuraavaksi on kiva tehdä. Sitähän tanssi on. Naisille se on paljon helpompaa. Kun osaavat perusajatuksen ja rytmin, niin hyvä viejä pystyy tekemään tanssista parisalsan näköistä.
Tytöt on kovin erilaisia. Tunneilla kun vaihdetaan paria koko ajan, pääsee jokaista tunnin tyttöä pyörittämään monta kertaa ja erot huomaa. Toisilla on hyvin jäykät kädet, jolloin vieminen on vaikeaa. Toiset osaa olla mukana ja seurata miehen käsien antamaa viestiä. Tietenkin miehet on varmasti naisten mielestä todella erilaisia. Ei me noilla kursseilla vielä osata. Itseä ottaa paljon päähän, kun ei osaa jossain pyöräytyksessä antaa niin selkeitä merkkejä, että tytöt aina tietäisi, mihin mennä seuraavaksi. No, siksi siellä ollaan, että opitaan.
Jotenkin se on kuitenkin jännä, että monien naisten on niin vaikea ymmärtää, mitä se salsa oikeen on. Mies vie päättäväisesti ja nainen seuraa mukana ylpeänä. Ehkä se tässä onkin. Miten totella ylpeytensä säilyttäen. Mutta kun sellaisen naisen kanssa tanssii, wau sitä fiilistä. Siinä on erilaisuuden tasapaino. Se on jing ja jang.
Olen yrittänyt pitää torstain ja perjantain vapaata salsasta, keho tarvitsee lepoa. Salsa on fyysisesti aika vaativaa niinkuin tanssi yleensäkin. Mutta tänään houkuttaa kuitenkin parisalsatunti. Pitäisiköhän mennä? Kamat mukaan töihin. Varmuuden vuoksi.
111222
10 kuukautta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti